Palkkauksen on oltava oikeassa suhteessa tehtävään työhön. Oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus motivoi myös opetus- ja kasvatushenkilöstöä.

Palkkauksen kilpailukyky takaa parhaat voimat opetusalalle. Parhailla voimilla turvataan varmimmin sekä yksilölliset kehittymisen mahdollisuudet että yhteiskunnan myönteinen kehitys.

Opetushenkilöstön korkea koulutustaso takaa korkealaatuisen opetuksen ja hyvät oppimistulokset. Korkean koulutusvaateen ja -tason tulee näkyä palkkauksessa. Opetusalan palkkaustason on noustava vastaamaan nykyistä paremmin työn ja korkean koulutuksen vaatimuksia ja työn vaativuutta.

Opetushenkilöstön työn määrä on jatkuvassa kasvussa jo työn luonteen vuoksi: Yksilöllistämisen vaatimus ja oppijaryhmien jatkuvasti kasvava heterogeenisyys sekä tarve moniammatilliseen ja monialaiseen yhteistyöhön pyrkivät kasvattamaan työmäärää automaattina. Tällainen työn luonteen muutos on otettava huomioon palkkausjärjestelmissä ja palkkauksessa. Kokonaistyömäärän kasvu on estettävä.

Opettajan työ on, ja tuleekin olla, yksinäisen puurtamisen sijaan yhä enemmän yhdessä tekemistä kollegoitten kanssa. Myös verkostotyö lisääntyy. Tähän yhteistyöhön on palkkausjärjestelmissä varattava aiempaa enemmän aikaa.

Työmäärää ei ole mahdollista lisätä. Muilta ammattiryhmiltä ei saa valua lisätehtäviä opettajille ja rehtoreille/johtajille. Varsinkin koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien johtajien työmäärää on vähennettävä.

Palkkauksesta on sovittava pääosin keskustasolla. Niiltä osin kun sopiminen tapahtuu paikallisella tasolla on työntekijäpuolelle turvattava riittävät toimintaedellytykset ja tasavertainen neuvotteluasetelma.

OAJ:n vahva rooli itsenäisenä opetusalan sopijaosapuolena ja keskeisenä Jukon toimijana on turvattava.